Tiesitkö, että lapsenhuoltolaki muuttui vuoden 2019 loppupuolella?

 

Huoltajilla on entistä korostuneempi velvollisuus suojella lasta. Lapsen tulee saada olla vapaa väkivallan uhasta, lapselle tärkeitä ihmissuhteita tulee vaalia ja vaikuttaa siihen, että ihmissuhteet ja tapaamisoikeus toteutuu. Lapsella on oikeus tavata hänelle tärkeitä henkilöitä, muitakin kuin vanhempiaan. Tuomioistuin voi vahvistaa tämän oikeuden päätöksellään. Tällöin lapsella tulee olla kyseiseen henkilöön vakiintunut suhde, jota voidaan verrata lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen.

 

Vuoroasumisen mahdollisuus on lisätty lakiin. Kuitenkaan lapsella ei voi, huolimatta vuoroasumisesta, olla kuin yksi virallinen asuinpaikka. Vuoroasumisella voidaan varmistaa läheisten suhteiden säilyminen molempiin vanhempiin. Kuitenkin lapsen kehitystaso ja lapsen toiveet ja käytännön toteutusmahdollisuudet on huomioitava. Muutoinkin lapsen toiveita tulee huomioida mahdollistamalla lapsen osallisuus häntä koskevien asioiden käsittelyyn.

 

Vanhemmat voivat yhdessä sopia vuoroasumisesta. Myös tuomioistuin voi määrätä lapsen vuoroasumisesta. Lapsen huolto voidaan sopia myös vanhempien yhteispäätöksellä vanhempien tai toisen vanhemman ohella oheishuoltajalle.

Jos toinen vanhempi haluaa muuttaa, hänen tulee ilmoittaa toiselle vanhemmalle aikomuksestaan ja tulevasta asuinpaikasta, jos muutto vaikuttaa lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen ja sen toteutumiseen. Muutosta kertominen voidaan kuitenkin jättää siinä tapauksessa tekemättä, että sen avulla torjutaan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuva välitön ja vakava uhka.

 

Ennen lapsen syntymää tunnustettu vanhemmuus isyys- tai äitiyslain nojalla tekee tunnustajasta lapsen huoltajan vanhemmuuden vahvistamisen myötä. Vanhemmat voivat tahtoessaan sopia, mutta tuomioistuimella on oikeus määrätä lapsen huoltajavanhemmalle tai muulle huoltajaa vastaavalle henkilölle oikeuden saada lasta koskevia salassapidon piiriin kuuluvia tietoja viranomaisilta tai palveluntuottajilta.

 

Myös olosuhdeselvityksen yhteydessä tulee keskustella lapsen kanssa. Lapsen näkemys ja toiveet tulee selvittää, jos lapsen ikä sen mahdollistaa ja lapsi suostuu tähän. Kuitenkaan keskustelu lapsen kanssa ei ole välttämätöntä, jos se selvästi ei ole tarpeen. Tuomioistuin asettaa määräajan selvityksen tekemiselle.

 

Vanhempien sopimuksella tai tuomioistuimen määräyksellä tapaamiset voidaan toteuttaa tuetusti tai valvottuina tai niiden aloitus ja lopetus voi olla valvottu. Valvonta tapaamisissa tulee tapahtua perustellusta syystä ja vain siinä tapauksessa, että tapaamisten tukeminen tai valvotut vaihdot eivät ole riittäviä lapsen edun toteutumiseksi.

Jotta tapaamisoikeus toteutuu, tuomioistuin voi tarvittaessa asettaa uhkasakon tehosteeksi. Tämä tulee kyseeseen kuitenkin ainoastaan, jos vanhemman tai lähihuoltajan toiminta on sellaista, että on aihetta epäillä, ettei hän noudata vapaaehtoisesti tapaamisoikeutta.

 

Tuetaan yhdessä lapsen oikeuksien toteutumista, myös tänä haastavana aikana! Viime viikkoina koulut ovat olleet kiinni ja opetus tapahtunut pääasiallisesti kotona. Tämä vaatii kaikilta venymistä ja pitkää pinnaa. Lapset tarvitsevat apua koulutehtävissä, samalla kun vanhemmat yrittävät saada työt hoidettua etänä. Myös tekninen kamppailu on kaikille tuttua. Kuitenkin lapsella on oikeus erityiseen suojeluun samoin kuin sivistyksellinen oikeus ja näin ollen opettajilla ja vanhemmilla on velvollisuus tukea lapsen koulunkäyntiä ulkoisista olosuhteista huolimatta. Myös lapsen oikeus riittävään ravintoon ja vapaa-aikaan on turvattava. Perhe-elämä ja vanhempien välit saattaa kiristyä jatkuvan eristyksen myötä varsinkin pienissä asunnoissa.  Myös eroajatukset saattavat tulla osaksi arkea.

Eristyksestä huolimatta lapsella on myös oikeus tavata etävanhempaansa ja uusi lapsenhuoltolakikin korostaa vanhempien velvollisuutta tukea tämän tärkeän lapsen oikeuden toteutumista.

 

Forlex Partners

 

 

 

 

Mikä ihmeen joustotyö?

 

Jos koronasta yritetään etsiä jotain hyvää ja muutosta parempaan, niin ehkäpä se on etätyö. Pandemia on opettanut ja pakottanut meidät etätyöhön. Ilmasto kiittää ja ihmisten jaksaminen paranee kun työmatkat jäävät pois, turhat palaverit jäävät pois ja työaika tulee käytettyä joustavammin. Vai paraneeko? Osaammeko hallita kotona tehtävää työtä?

 

Työaikalaki ei tunne sanaa etätyö. Uudessa, vuoden alusta voimaan tulleessa työaikalaissa otettiin käyttöön joustotyöaika-käsite vaikka etätyökin oli sanana tarjolla lain valmistelun yhteydessä. Joustotyöajalla tarkoitetaan kuitenkin etätyötä. Sinällään termillä ei ole mitään merkitystä, sen tarkoitus on sitäkin oleellisempi.

 

Joustotyöaika on työaikaa, jota ohjaa työnantajan direktio-oikeudet ja velvollisuudet aivan kuin työpaikalla tehtävässä työssä. Työntekijä on myös työnantajan tapaturmavakuutuksen piirissä vaikka tekeekin työtä kotisohvalla. Joustotyöstä on tehtävä aina kirjallinen sopimus, jossa määritellään työajan käyttäminen. Siis milloin ja kuinka paljon työntekijä voi tehdä joustotyötä eli etätyötä. Sopimukseen on kirjattava vapaapäivät ja myös ne päivät, jolloin joustotyöaikaa käytetään. Nimestään huolimatta laki ei salli ylenpalttisesti joustoa kokonaistyöajassa vaan edelleenkin sen on pysyttävä keskimäärin 40 tunnissa, mutta tasoittuminen voi tapahtua neljän kuukauden aikana. Oleellinen uudistus uudessa työaikalaissa on se, että jos joustotyöaikaan päädytään, voi työntekijä päättää yli puolet työaikansa sijoittelusta ja tekopaikasta. Tämä tuo huimasti lisäarvoa sellaiseen työhön, joka ei ole riippuvainen tietystä päivärytmistä.

 

On siis hyvä pitää mielessä, että etätyö/joustotyö on työaikaa vaikka aina ei siltä tuntuisikaan. Työaikalain tarkoituksen on vetää yhä rajaa työn ja vapaa-ajan väliin. Ei ole tarkoitus, että työpäivät venyvät vain, koska tehdään työtä kotona. Ja jos läppäri napsahtaakin kiinni, tuleeko silti silmäiltyä sähköposteja kännykästä  vielä iltamyöhään. Se ei ehkä tunnu työltä, mutta aivomme kuitenkin jatkavat työpäivää kun nukahdamme. Pilkkovat kyseisen sähköpostin tietoja, tallentavat niitä ja jalostavat huomista varten.

 

Olemme siis uuden tilanteen edessä: meidän jokaisen etätyöläisen on oltava nyt itsemme työsuojelija. Onko ruokatauko tullut pidettyä, onko muita taukoja riittävästi ja onko ergonomia kunnossa?

 

 

Forlex Partners

 

 

 

 

 

 

 

Aiheuttaako korona-epidemian aikaansaama poikkeustilanne muutoksia sopimussuhteisiisi – jääkö esimerkiksi ulkomailta vuokraamasi ja ennakkoon maksamasi autonvuokra tai hotelliyöpyminen hyödyntämättä tai kuntosalin kausikortti käyttämättä? 

 

Vallitseva poikkeustilanne koskettaa meitä kaikkia. Monelta on jo jäänyt esimerkiksi lomasuunnitelmat toteutumatta tai ne on vaarassa jäädä. Tämä aiheuttaa ymmärrettävästi sekä paljon harmia että myös huolta; jääkö ennakkoon maksettu palvelu tappiokseni. Monet palveluntarjoajat pyrkivät nyt, kukin mahdollisuuksiensa mukaan, olemaan joustavia jo luonnostaan, mutta jokaisen on kuitenkin hyvä tietää myös juridiset oikeutensa – ne luovat turvaa tilanteessa, jossa sopua palveluntarjoajan kanssa ei synny. 

 

Mikäli matkasi on pandemian vuoksi peruutettu ja määränpäässä odottava palvelu hyödyntämättä, ole yhteydessä palveluntarjoajaan ja pyri sopimaan maksun palauttamisesta tai palvelun siirrosta tulevaan ajankohtaan. Tarkista myös tekemäsi varauksen mahdolliset peruutusehdot. Varmista, millä maksutavalla olet palvelun suorittanut. Tietyissä palveluntarjoajan sopimusrikkomustilanteessa voit vaatia korvausta myös luottokorttiyhtiöltäsi. 

 

Koronan vaikutukset voivat valitettavasti näkyä myös myyjien ja palveluntarjoajien tulevina konkursseina, jolloin palvelu tai tuote jää saamatta tai sovittu suoritus kesken. Omien taloudellisten tappioiden minimoimiseksi on näissäkin tilanteissa syytä olla tarkkana ja kartoittaa käytössä olevat eri etenemisvaihtoehdot: miten saamatta jäänyt palvelu on maksettu, kuinka suuri tappio on aiheutunut, onko konkurssipesällä mahdollisuus saattaa kesken jääneet toimitukset loppuun tai voinko itse teettää tekemättömän työn toisaalla ja vaatia tästä aiheutuneen kulun konkurssipesältä sekä miten ja milloin tämä tulee oikea-aikaisesti tehdä. 

 

Yllä mainitut ja muut tämän kaltaiset tilanteet ja kysymykset koskettavat nyt ja lähitulevaisuudessa valitettavan monia. Parhaan etenemisvaihtoehdon ja taloudellisen tappion minimoimiseksi tilanteen juridinen ymmärrys on erittäin oleellista. Toki ammattilaisen tuki tuo helpotusta muutenkin. 

 

Toimistomme korona-neuvonta palvelee maksutta numerossa 050 911 5001 tai halutessasi voit lähettää kysymyksesi meille myös sähköpostitse osoitteeseen toimisto@forlex.fi. Lakimiehemme vastaa kysymykseesi viipymättä ja tarvittaessa sovimme jatkotoimet kanssasi yhdessä. 

 

Yhdessä tästä selviämme! 

 

Forlex Partners

 

Toimistomme sijaitsee Helsingin sydämessä, mutta tulemme sinne, missä meitä tarvitaan!

 

Nimi  
Sähköposti  
Viesti